Blogi

Niska-hartiaseudun ongelmat Useissa eri ammattiryhmissä näyttöpäätetyöskentely on kasvanut etätyöskentelyn myötä. Kun työskennellään staattisissa asennoissa pitkiä aikoja, ovat sitä myöten tuki- ja liikuntaelinsairaudetkin lisääntyneet. Etenkin niska-hartiaseudun ongelmat ja vaivat ovat hyvin yleisiä ja myös usein syynä sairauspoissaoloille. Vartalon rakenteisiin ja kudoksiin aiheutuu helposti ylimääräistä kuormitusta virheellisillä työasennoilla. Virheelliset työasennot altistavat etenkin erilaisille niska-hartiaseudun kiputiloille. Voi esiintyä esimerkiksi jumeja, kipuja, heikkoutta ja jäykkyyttä. Millä voidaan ennaltaehkäistä ja vaikuttaa? Suuressa roolissa ovat tietenkin oikeanlaiset työasennot, sekä fyysinen harjoittelu. Näiden avulla voidaan ennaltaehkäistä ja kuntouttaa niska-hartiaseudun kiputiloja. Toimivia harjoitteita niska-hartiaseudulle ovat motorisen kontrollin harjoitteet, sekä erilaiset lihas- ja kestävyysharjoitteet. Fysioterapeutin vastaanotolla voidaan katsoa juuri sinulle sopivimmat fyysiset harjoitteet, sekä oikeanlaiset työasennot. Lisäksi voidaan hyödyntää muita erilaisia fysioterapian keinoja. Huom. Jos niska-hartiaseudun kivut ovat jatkuneet voimakkaina jo pitkään, kannattaa ottaa ensin yhteys lääkäriin. Fysioterapeutti Ida Toivanen

Tässä blogikirjoituksessa kerron 5 vinkkiä juoksuharrastuksen aloittamiseen. Aloittelevan juoksijan ei tarvitse hifistellä kovinkaan paljoa harrastuksen alkutaipaleella, mutta on hyvä tietää muutamia vinkkejä, jotta juoksusta tulisi tehokasta ja mielekästä. Juoksuharrastus on myös halpa aloittaa, koska et tarvitse, kuin kengät ja ulkovaatteet. 1. Hanki hyvät kengät Ensimmäisenä kannattaa miettiä, että minkälaiset juoksukengät sieltä kaapista löytyy. On hyvin tyypillistä, että sieltä kaapista löytyy useampi pari kenkiä, mutta hyvin usein ne ovat jo nähneet parhaat päivänsä . Juoksukenkiä löytyy kaupoista nykyisin moneen lähtöön . Juoksukenkiä on tukevaa, pehmeää, jäykkää, kevyttä jne. Onneksi urheilukaupoista löytyy hyvin todennäköisesti asiantuntevaa palvelua kenkien etsimiseen. Yksi tyypillisimmistä virheistä on ostaa kengät ulkonäön perusteella. Juoksukengät saavat näyttää hienolta ja niiden täytyy miellyttää silmääkin, mutta tärkein asia on se, että miltä ne tuntuvat jalassa. Miellyttävän tuntuinen kenkä on tärkeää, koska jos juokset koko juoksukauden samoilla kengillä tulisi niiden olla hyvät, jotta juoksu on miellyttävää, eikä tulisi muita ongelmia sitten myöhemmin esim. jalkaterän ylirasituksia. Uusien kenkien täytyy myös soveltua sille alustalle, jolla juostaan suurimmaksi osaksi esimerkiksi asfaltille hieman pehmeämpää kenkää ja maastoon hieman kovempaa kenkää. Uusien kenkien ostajan olisi hyvä olla myös tietoinen omasta jalkaterän rakenteesta , onko esimerkiksi holvikaari matala, korkea vai jotain siltä väliltä. Monesti suositellaan, että jos holvikaari on matala tulisi kenkien tukea ja nostaa holvikaarta ylöspäin, jolloin jalkaterällä on tukea enemmän, mutta osaltaan se myös vähentää jalkaterän omien lihasten aktiivisuutta. Jos juoksija haluaa selvittää omaa jalkaterän rakennetta ja toimintaa olisi hyvä käydä osaavalla asiantuntijalla , kuten fysioterapeutilla, osteopaatilla jne. Tämä on myös suotavaa silloin, jos juoksija kärsii lihaskiristyksistä alaraajoissa tai jalkaterän kiputiloista.

Kipuilija hyötyy fysioterapiasta etänä tai kasvotusten Paras lääke on otettu lääke. Fysioterapian osalta lääkkeen virkaa toimittaa fyysinen harjoittelu. Hyvä fysioterapeutti tutkii asiakkaan ja tekee johtopäätökset etänä siinä missä kasvotustenkin. Viimeisten vuosien aikoina kameroiden taso sekä kannettavissa tietokoneissa, että myös kännyköissä on parantunut huomattavasti. Se mahdollistaa tehokkaan fysioterapia myös koronavirusaikana. Mihin vaivoihin etäfysioterapia toimii? Listaan tässä muutamia tyypillisiä etäfysioterapiassa hoidettavia vaivoja. Hyvin usein esimerkiksi jännityspäänsärky helpottuu jo yhden hyvin suunnitellun ja toteutetun fysioterapiaharjoituskerran jälkeen. Näin käy niin etänä kuin myös vastaanotolla Fysio-limingan tiloissa.

Fysioterapian etävastaanotto toimii. Eletään verrattain erikoisia aikoja. Meidät on eristetty neljän seinän sisään joskin hyvästä syystä. Monella kuntoilu- ja esimerkiksi kuntosaliharjoittelu on tauolla. Treenin puute ja selkäpiissä jäytävä huoli tulevasta voivat olla selkäkivulle tai muille kolotuksille viimeinen niitti. Lanseerasimme fysioterapian etävastaanoton ratkaisemaan juuri edellä kuvaillun kaltaisia tilanteita. Etäfysioterapia todella toimii Kännykän tai kannettavan tietokoneen avulla toteutettu fysioterapia toimii monelta osin paremmin, kuin perinteinen vastaanotto. Fysioterapeutti Oskari Viitasalo pääsee näkemään kotitreenin haasteet ja mahdolliset treenivälineet. Zoomilla toteutettu etäyhteys on turvallinen, toimiva ja helppo käyttää. Etäyhteyden avulla ohjeistettu harjoittelu ja vaikkapa liikeratojen testaus onnistuvat varsin hyvin. Mikä parasta fysioterapeuttimme näkee asiakkaan tekemässä harjoitteita juuri niissä olosuhteissa, joissa hänen tulisi ylläpitävää harjoittelua tehdä myös itse.

Tässä ILMAINEN kotitreeni, jonka pystyt tekemään kotona. Tämän kotitreenin voit tehdä ilman lisäpainoja, tarvitset ainoastaan WC -paperirullia. Haastetta saat lisää lisäämällä kuormitusta painoilla tai kuminauhoilla. Tämä Kotitreeni kestää ainoastaan noin 20minuuttia ja on todella tehokas kuormittamaan koko kehoa! Meiltä saat myös henkilökohtaiset 4 tai 6 viikon kotitreeniharjoitusohjelmat. Kotitreeniohjelma sisältää liikeohjeistuksen, vinkit ja turvalliset suoritustekniikat. Räätälöity kotitreeni sisältää nousujohteisen ohjelmoinnin, joka vaikeutuu hieman aina viikkojen myötä. 4 viikon henkilökohtainen kotitreeni 49€ 6 viikon henkilökohtainen kotitreeni 59€ 1. Lankku Aseta lattialle noin 4-5 WC -paperirullaa. Asetu itse paperirullien viereen lankutus asentoon. Nosta kauimmaisella kädellä paperirullat toiselle puolelle vartalon viereen. Toista toisella kädellä. Huom! Voit helpottaa liikettä pitämällä polvet maassa. Voit vaikeuttaa liikettä nostamalla jalat korokkeelle. 8-10 siirtoa yhteensä, kaksi sarjaa 2. Kyykky Aseta lattialle jalkojen viereen noin 4-5 WC -paperirullaa. Kyykisty alas ja nosta samalla paperirulla ylös ja samantien kyykisty uudelleen ja laita paperirulla vartalon toiselle puolelle. Toista molemmille puolille sama. Huom! Voit vaikeuttaa liikettä vaihtamalla paperirullat yhteen kahvakuulaan tai käsipainoon. 8-10 kyykkyä, kaksi sarjaa 3. Yhden jalan kyykky kurotuksella Asetu penkin eteen seisomaan. Laita vartalon molemmille puolille tuolit. Laita WC -paperirullat lattialle hieman edemmäs, jotta voit kurottaa. Aluksi seiso yhdellä jalalla ja kurota paperirullaan ja tee yhden jalan kyykky, jonka jälkeen voit laskea paperirullan penkille. Toista molemmille puolille. Huom! Liike on helpompi mitä korkeampi tuoli on ja vaikeampi mitä matalampi tuoli on. 8-10 yhden jalan kyykkyä yhteensä, kaksi sarjaa 4. Yhden käden soutu Aseta vahva kuminauha sohvan jalkaan kiinni. Aseta vasen jalka eteen ja ota oikealla kädellä kiinni kuminauhasta. Vedä kyynärpää vartalon vierelle. Toista molemmin puolin. Huom! Voit vaikeuttaa liikettä kiristämällä kuminauhaa. 10 soutua per käsi, kaksi sarjaa 5. Hartiapunnerrus Asetu lattialle niin, että olet kämmenten ja päkijöiden varassa lattialla. Aseta kädet kolmion muotoon ja lähekkäin toisiaan. Laskeudu ylävartalolla alaspäin ja työnnä kädet suoraksi. Huom! Voit helpottaa liikettä menemällä nelinkontin lattialle. Voit myös vaikeuttaa liikettä nostamalla jalat korokkeelle. 6-8 hartiapunnerrusta, kaksi sarjaa Kysy lisää: info.fysioliminka@gmail.com tai 0407663186 https://www.fysioliminka.fi/valmennus#treenit

Minkälaiset kengät lapsella tulisi olla?

Syömisen taidon ensimmäisessä osiossa tarkastelimme syömiseen liittyviä asenteita ja teksti on luettavissa edellisessä blogipostauksessa. Tällä kertaa tarkastelemme syömisen taidon toista osa-aluetta eli ruoan hyväksyntää. Onko syöminen sinulle iloinen ja elinvoimaa tuova asia vai liittyykö siihen kenties pelkoa, kontrollia tai välttelyä? Syöminen voi olla iloista, täynnä makua ja elinvoimaa tai se voi olla pelokasta, kontrollin ja välttelyn rajoittamaa. Syömisen taidon avulla tuetaan kohtuullista syömistä sillä, että se kannustaa kaikenlaisten ruokien säännöllistä käyttöä, myös rasvaisten ja sokeristen, kunhan syöminen perustuu aterioihin ja välipaloihin. Tällä tavoin ehkäistään, että syöminen ei päädy äärimmäisyyksin. Ruosta, jota ei kielletä, tulee tavallista ruokaa, jota pystytään nauttimaan arkisissakin hetkissä. Onko sulla ”kiellettyjä ruokia” tai rajoitatko ruokavaliota jonkin tavoitteen vuoksi? Etenkin syömisen hallinnan avuksi kaikenlaisten ruokien salliminen on erityisen tärkeää. Kun mitään ruokia ei rajoiteta, ei edes niitä karkkeja ja jäätelöä, niin kerta-annokset pysyvät paljon maltillisempina. Jos herkkuja sallii itselleen vain kerran viikossa, tulee usein ns. mättöefekti eli syödään ikään kuin varastoon, koska taas pitää olla ilman hetken päästä. Alussa, kun kaikenlaisista ruokakielloista päästää irti, saattaa herkkujen syöminen hetkellisesti hieman nousta, mutta kulutus tasaantuu kyllä pian, kun kaikenlaisesta ruoasta tulee tavallista, arkeen kuuluvaa ja mitään ei tarvitse syödä ns. varastoon. Ruoan hyväksymisen kautta on tarkoitus lisätä ruokavalion monipuolisuutta ja käsitellä nirsoilua. Ruoan hyväksymisen on todettu olevan yhteydessä runsaampaan määrään erilaisia ruokamieltymyksiä ja ne, jotka ovat avoimia erilaisten ruokien suhteen kokkaavat enemmän itse, miettivät terveellisiä valintoja ja hyödyntävät valinnoissaan elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä. Ruoan hyväksyntä ja uusien ruokien kokeilu on yhteydessä runsaampaan eri ravintoaineiden saantiin ja ruokavalion parempaan laatuun. Ihmisillä on luontainen taipumus tottua samoihin makuihin, mikä ohjaa meitä monipuolistamaan ruokavaliota. Ruoan nautinnollisuuden korostamisen on tarkoitus tehdä ruokavaliosta ravintoainerikkaampi. Olet varmasti huomannut, että mitä enemmän pöydässä on valinnan varaa, niin sitä enemmän siitä tulee syötyä. Jos tarjolla olisi vain yhtä laatua, tottuisit makuun nopeasti ja söisit kaiken kaikkiaan vähemmän ja ruokavalion laatu olisi heikompi. 2) RUOAN HYVÄKSYNTÄ Pystyt olemaan maltillinen ruoan lähettyvillä, sisältäen ruoat, joista et pidä tai ovat vieraita. Olet mukautuvainen ja pystyt syömään tarjolla olevaa ruokaa, sisältäen ruoat, joissa on paljon sokeria, suolaa ja rasvaa. Pystyt valitsemaan tarjolla olevasta ruoasta sekä kohteliaasti ja tilanteesta riippumatta joko otat vastaan tai kieltäydyt tarjotusta ruoasta. Pystyt valitsemaan myös epäterveellisempää ruokaa, jos on tarve, tyydyttääksesi energian tarpeen ja muut ravitsemukselliset tarpeet. Olet kiinnostunut uusista ruoista. Pystyt tutustumaan uusiin ruokiin tutkimalla, katselemalla, kun muut syövät sitä ja toistuvasti maistamalla. Kokeilemalla toistuvasti tulet tutuksi uuden maun ja rakenteen kanssa niin, että voit ottaa sen osaksi ruokavaliotasi. Täyttyvätkö ruoan hyväksynnän osalta kaikki kohdat vai huomaatko syömisessäsi kenties rajoituksia tai välttelyä? Osa 3 tulossa seuraavaksi, jossa vuorossa keholähtöinen syöminen. Kalliokoski Jenni Ravitsemustieteen kandidaatti Fysio-Limingan ravitsemusasiantuntija Lähteet Krall JS & Lohse B. Validation of a measure of the Satter eating competence model with low-income females. The international journal of behavioral nutrition and physical activity 2011;8:26. Satter E. Eating competence: definition and evidence for the Satter Eating Competence model. J Nutr Educ Behav 2007a;39:142.

Oletko miettinyt, onko syömisesi tasapainoista ja terveyttä edistävää niin kehon kuin mielenkin terveyden kannalta? Amerikkalaisen ravitsemusterapeutin Syömisen taito –malli (The Satter Eating Competence Model) tarkastelee syömistä neljästä eri näkökulmasta: 1) syömiseen liittyvät asenteet, 2) ruoan hyväksyntä, 3) keholähtöinen syöminen sekä 4) syömiskontekstin hallinta (syömisen ennakointi ja siihen keskittyminen). Mallin tavoitteena on ylläpitää ja luoda positiivinen sekä joustava suhtautuminen syömiseen, mikä auttaa säätelemään ruokavalintoja ja –himoja sekä syödyn ruoan määrää. Syömisen taito mallissa on huomioitu syömisen sekä fyysinen että psyykkinen puoli. Se ottaa huomioon myös tunteet ja ruokailun hallintataidot toisin kuin tavalliset ravitsemussuositukset, jotka huomioivat vain ruokailun ravitsemuksellisen puolen. Liian usein ravitsemusohjauksessa keskitytään vain ruokavalion laatuun ja mietitään sopivia ruoka-aineita ja niiden määriä. Yhtä tärkeää on keskittyä syömiseen liittyviin ajatuksiin, tunteisiin, arkeen, kehon viestien kuuntelemiseen ja joustavaan syömiseen. Mallin kohtien avulla voit pohtia, onko oma syömisesi niiden mukaista vai onko omassa syömisessäsi jonkin kategorian osalta parannettavaa? Syömisen taito -malli pyrkii joustavaan ja terveyttä edistävään syömiseen ja on erinomainen malli kenen tahansa omaksuttavaksi. Mallista voi esim. poimia yhden kohdan kerrallaan ja pyrkiä parantamaan sitä omassa syömisessään. Syömisentaitoisilla tutkittavilla on todettu mm. pienempi sydän- ja verisuonisairauksien riski, matalampi verenpaine, parempi unenlaatu sekä paremmat kolesteroliarvot. Syömisen taito on myös yhteydessä suurempaan hedelmien, kuitupitoisten ruokien ja kalan käyttöön. Syömistaitoisilla on todettu olevan myös vähemmän syömisen rajoittamista, tunnesyömistä ja hallitsematonta syömistä. Sillä on siis myönteisiä vaikutuksia niin ruokavalion laatuun kuin syömisen hallintaankin. SYÖMISEEN LIITTYVÄT ASENTEET Sinulla on myönteinen asenne ruokaan ja syömiseen. Reagoit ja sopeudut kehon sisäisiin ja ulkoisiin ruokaan liittyviin havaintoihin, esim. kylläisyys, nälkä (mm. mahan kurniminen, energiatasojen lasku), mahavaivat jne. Rento ja luottavainen tunne siitä, että hallitset ruokaa ja syömistä eikä niin, että syöminen ja ruoka hallitsee sinua ja mieltäsi. Tasapainoinen suhtautuminen ruokahimoihisi, ruokavalintoihisi ja syödyn ruoan määrään. Kolahtiko joku kohta? Tuntuuko, että jossain kohdassa olisi parannettavaa? Vai tuntuiko, että syömiseen liittyvät asenteet ovat kohdillaan? Seuraavissa osissa esittelyssä kolme muuta syömisen taidon kategoriaa. Lähteet: Satter E. Eating competence: definition and evidence for the Satter Eating Competence model. J Nutr Educ Behav 2007a;39:142. - Jenni Kalliokoski, Ravitsemustieteen kandidaatti